keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Nainen hehkuu raskausaikana?

Monet ovat varmasti kuulleet sanottavan että nainen suorastaan hehkuu ollessaan raskaana. Hiukset tuuhenevat, kynnet kasvavat nopeammin ja vahvempina, kasvot alkavat hehkua... Henkilökohtaiset kokemukseni viimeisimpien seitsemän kuukauden ajalta menee aika pahasti ristiin näiden väittämien kanssa.


Hiukseni tuntuvat olevan yhtä hamppua ja tippuvat päästä. Kynteni liuskoittuvat ja ovat yhtä vahvat ja taipuisat kuin tulostuspaperi, jonka vuoksi pidän geelikynsiä nykyään aina. Kasvojen iho vaihtelee rutikuivasta ja hilseilevästä teini-iän rasvaiseen naamakukintoon riippuen päivästä. Kuulostaa kivalta, eikö?

Raskaana oleva nainen on myös varmasti hehkeimmillään hormonimyrskyjen keskellä raivoten ja pillittäen. Itse väännän jonkinasteista huutoitkua katsoessani Teräsmummoja ja suutun nollasta sataan jos tiputan lusikan lattialle. Toisaalta naurukin on paljon herkemmässä kuin ennen raskautta, joten jotain hyvää tässäkin. Toisaalta raskaana oleva nainen onnistuu käymään koko tunneskaalan läpi kolmeen kertaan parissa minuutissa. Kaikki ketkä joutuvat katsomaan tätä lähietäisyydeltä vierestä - otan osaa. Hang in there.

Ainainen nälkä. Ostin vasta jääkaappiin kahdeksan vanukasta.. Noh, meillä sentään OLI vanukkaita...

Närästys, tuo ah-niin-ihana vaiva, joka tuntuu samalta kuin sata palavaa siiliä ruokatorvessa bailaamassa. Tällä on myös tapana alkaa juuri silloin kun helpotusta ei ole lähettyvillä ja loppuu silloin kun sitä taas olisi. Huomasin tämän jännän efektin kun kannoin parin viikon ajan Rennieitä aina taskussa mukana eikä närästyksestä ollut tietoakaan.

Väsymys. Silloin kun pitäisi jaksaa käydä lääkärissä/kaupassa/näkemässä kavereita tai ihan mitä tahansa, alkaa yhtäkkiä väsyttää ja päivässä saattaa helposti ottaa paritkin päikkärit, tosin aina huonoon aikaan. Silloin kun taas pitäisi nukkua, ei nukuttaisi tippaakaan ja päässä alkaa pyörimään Macarena ja tuhansia ajatuksia joissa ei ole edes mitään järkeä.

Tässä oli vain murto-osa niistä mitä kaikkea tosielämässä tähän ihanan hehkeään aikaan liittyy. Mutta on se lopputulos kuitenkin kaiken tämän arvoista.

11 kommenttia:

  1. Harvemmin törmään Imatralaisiin bloggaajaan, joten pakko tulla kommentoimaan. Itsekin olen aluperin Imatralta, tosin en ole enää pariin vuoteen siellä asunut. Minulla on myös puolivuotias tytär. :)
    Jään seuraamaan blogiasi!
    Toivottavasti kaikki sujuu sinulla hyvin, ja pikkuinen pysyisi masussa mahdollisimman pitkään :)
    http://vuosielamaa.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih, kiitoksia! Käyn katsastamassa siun kirjoitukset :---)

      Poista
  2. Heh, kuulostaa ihan samalta kun miunkin raskaus kun hehkun vissiin näiden ja myös kipujen lisäksi ! Ihanaa kun en ole ainut ! 8)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Posket ainakin helottaa itse kullakin välillä punasina kun kiukuttaa, voi sitä kai hehkuksikin sanoa :D

      Poista
    2. Voi varmaan! Tänää hehkun kiukun ja hirveiden kipujen myötä! Jaksaa jaksaa! Tulee se toukokuu joskus ! 8)

      Poista
  3. Kivaa että alotit taas blogin pitämisen! Siun vanhaa blogia kun metsästin tossa hetki sitten :) ja miekää en tosiaan hehkunu ensimmäisen raskauden aikana!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii! Hassua et joku oikeesti on yrittäny ettiä miun blogia :D

      Poista
  4. tää oli hyvä:DD yks bloggaaja kirjotti kans saman laise joskus http://osjmblogi.blogspot.fi/2013/11/raskauden-oppikirja.html :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kas kummaa, joku muukin on huomannut nää raskauden ihanimmat puolet!

      Poista
  5. Tai sit se "sitä mahaa tulee ikävä". Mie en ite ainakaa oo hetkeekää kaivannu sitä mahaa ja niitä miljoonia kolotuksia ja vessassa ravaamista vartin välein :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Masu on söpö juu mutta kaikki muu siihen liittyvä aaargh.. Oon varma et joskus tulee masua ikävä mut tosiaan vaan sitä masua ja ehkä vähän niitä myllerryksiäkin..

      Poista